Saksan kielessä preesens on yksi tärkeimmistä aikamuodoista, ja sen hallitseminen on olennaista sujuvan saksan kielen käytön kannalta. Preesensissä olevat verbit ilmaisevat toimintoja ja tapahtumia, jotka tapahtuvat nykyhetkellä. Tämä artikkeli kattaa kaikki keskeiset asiat, jotka liittyvät preesensissä oleviin verbeihin saksan kieliopissa, mukaan lukien verbien taivutus, säännölliset ja epäsäännölliset verbit, sekä erityiset rakenteet ja käyttötilanteet.
Verbien taivutus preesensissä
Saksan kielessä verbien taivutus preesensissä on suhteellisen yksinkertaista, mutta on tärkeää ymmärtää perusperiaatteet. Tavallisesti preesensissä olevat verbit taivutetaan seuraavasti:
– **ich** (minä) + verbin vartalo + **-e**
– **du** (sinä) + verbin vartalo + **-st**
– **er/sie/es** (hän/se) + verbin vartalo + **-t**
– **wir** (me) + verbin vartalo + **-en**
– **ihr** (te) + verbin vartalo + **-t**
– **sie/Sie** (he/Te) + verbin vartalo + **-en**
Esimerkiksi verbin “machen” (tehdä) taivutus preesensissä näyttää tältä:
– ich mache
– du machst
– er/sie/es macht
– wir machen
– ihr macht
– sie/Sie machen
Säännölliset verbit
Säännöllisten verbien taivutus noudattaa yllä mainittua kaavaa ilman poikkeuksia. Tämä tekee säännöllisistä verbeistä suhteellisen helppoja oppia. Tässä on muutama esimerkki säännöllisistä verbeistä ja niiden taivutuksesta preesensissä:
Spielen (pelata)
– ich spiele
– du spielst
– er/sie/es spielt
– wir spielen
– ihr spielt
– sie/Sie spielen
Lernen (oppia)
– ich lerne
– du lernst
– er/sie/es lernt
– wir lernen
– ihr lernt
– sie/Sie lernen
Epäsäännölliset verbit
Epäsäännölliset verbit ovat hieman monimutkaisempia, koska niiden taivutusmuodot voivat vaihdella huomattavasti. Usein verbin vartalo muuttuu, mutta päätteenä käytetään silti samoja persoonapronomineja kuin säännöllisissä verbeissä. Tässä on muutama esimerkki yleisistä epäsäännöllisistä verbeistä ja niiden taivutuksesta preesensissä:
Sehen (nähdä)
– ich sehe
– du siehst
– er/sie/es sieht
– wir sehen
– ihr seht
– sie/Sie sehen
Gehen (mennä)
– ich gehe
– du gehst
– er/sie/es geht
– wir gehen
– ihr geht
– sie/Sie gehen
Haben (olla, omistaa)
– ich habe
– du hast
– er/sie/es hat
– wir haben
– ihr habt
– sie/Sie haben
Sein (olla)
– ich bin
– du bist
– er/sie/es ist
– wir sind
– ihr seid
– sie/Sie sind
Vokaalinmuutokset epäsäännöllisissä verbeissä
Jotkut epäsäännölliset verbit kokevat vokaalinmuutoksia tietyissä persoonissa. Tämä koskee erityisesti toista ja kolmatta persoonaa yksikössä (du ja er/sie/es). Esimerkiksi verbissä “fahren” (ajaa) vokaali “a” muuttuu “ä”:ksi:
– ich fahre
– du fährst
– er/sie/es fährt
– wir fahren
– ihr fahrt
– sie/Sie fahren
Samoin verbissä “lesen” (lukea) vokaali “e” muuttuu “ie”:ksi:
– ich lese
– du liest
– er/sie/es liest
– wir lesen
– ihr lest
– sie/Sie lesen
Modaaliverbit
Modaaliverbit ovat erityisiä verbejä, jotka ilmaisevat puhujan asennoitumista toimintaan. Ne ovat yleisiä saksan kielessä ja niillä on omat erityiset taivutusmuotonsa. Tässä on muutama esimerkki modaaliverbeistä ja niiden taivutuksesta preesensissä:
Können (voida, osata)
– ich kann
– du kannst
– er/sie/es kann
– wir können
– ihr könnt
– sie/Sie können
Müssen (täytyä)
– ich muss
– du musst
– er/sie/es muss
– wir müssen
– ihr müsst
– sie/Sie müssen
Wollen (haluta)
– ich will
– du willst
– er/sie/es will
– wir wollen
– ihr wollt
– sie/Sie wollen
Sollen (pitäisi)
– ich soll
– du sollst
– er/sie/es soll
– wir sollen
– ihr sollt
– sie/Sie sollen
Dürfen (saada, olla lupa)
– ich darf
– du darfst
– er/sie/es darf
– wir dürfen
– ihr dürft
– sie/Sie dürfen
Mögen (pitää jostakin)
– ich mag
– du magst
– er/sie/es mag
– wir mögen
– ihr mögt
– sie/Sie mögen
Erityiset rakenteet preesensissä
Saksan kielessä on myös erityisiä rakenteita, jotka liittyvät preesensissä oleviin verbeihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi lauseet, joissa käytetään sekä pääverbiä että apuverbiä.
Lauseet apuverbin kanssa
Kun käytetään apuverbiä, kuten “haben” tai “sein”, pääverbi on usein infinitiivissä (perusmuodossa) tai partisiipissa. Esimerkiksi perfektissä käytetään apuverbiä preesensissä ja pääverbiä partisiipissa:
– Ich habe gegessen. (Olen syönyt.)
– Er ist gegangen. (Hän on mennyt.)
Kieltomuoto
Kieltomuoto preesensissä muodostetaan lisäämällä “nicht” verbin jälkeen tai “kein” substantiivin eteen. Esimerkiksi:
– Ich spiele nicht. (En pelaa.)
– Ich habe kein Buch. (Minulla ei ole kirjaa.)
Preesens ja sanajärjestys
Saksan kielessä sanajärjestys on tärkeä, erityisesti preesensissä olevien verbien kohdalla. Yleensä verbi tulee toiselle sijalle päälauseessa:
– Ich gehe nach Hause. (Menen kotiin.)
Kuitenkin kysymyslauseissa verbi tulee ensimmäiselle sijalle:
– Gehst du nach Hause? (Menetkö kotiin?)
Alisteisissa lauseissa (sivulauseissa) verbi tulee lauseen loppuun:
– Ich weiß, dass du nach Hause gehst. (Tiedän, että menet kotiin.)
Preesens erityisissä käyttötilanteissa
Preesensissä olevia verbejä käytetään monissa eri tilanteissa. Seuraavassa on joitakin yleisiä käyttötilanteita:
Nykyhetken toiminta
Preesens on ensisijainen aikamuoto nykyhetken toiminnan kuvaamiseen:
– Ich lerne Deutsch. (Opiskelen saksaa.)
Tulevaisuuden suunnitelmat
Preesens voi myös ilmaista tulevaisuuden suunnitelmia ja aikomuksia, erityisesti kun toiminta on varma tai päätetty:
– Morgen gehe ich ins Kino. (Huomenna menen elokuviin.)
Yleisajatukset ja toistuvat tapahtumat
Preesens voi ilmaista yleisiä totuuksia tai toistuvia tapahtumia:
– Die Sonne geht im Osten auf. (Aurinko nousee idästä.)
– Ich gehe jeden Tag zur Arbeit. (Menin joka päivä töihin.)
Yhteenveto
Preesensissä olevat verbit ovat keskeinen osa saksan kielioppia ja niiden hallitseminen on olennaista sujuvan kielenkäytön kannalta. Säännöllisten verbien taivutus on yksinkertaista, kun taas epäsäännölliset verbit ja modaaliverbit vaativat enemmän harjoittelua. Erityiset rakenteet, kuten apuverbit ja kieltomuodot, sekä oikea sanajärjestys ovat myös tärkeitä. Kun opit käyttämään preesensiä monipuolisesti, voit ilmaista itseäsi selkeästi ja tarkasti saksan kielellä.
